Lat. synonyymi: Carduelis cannabina

Heimo: Peipot – Fringillidae

Yleiskuvaus: Pienikokoinen, hoikka, tumma, kulttuurimaisemien peippolintu. Selkä kaikissa puvuissa tumman kanelinruskeaa, kurkku epäselvästi beigenvalkoinen ja tummaviiruinen. Käsi- ja pyrstösulkien reunat valkoisia.

Koko: Pituus 12,5–14 cm, paino 15–21 g.

Pesä: Pesä matalassa tiheässä puussa tai pensaassa, harvoin maassa, 0–4 m:n korkeudella. Rakennettu varvuista, juurista, kuorenliuskoista ja kuivista heinistä, vuorattu jouhilla, karvoilla, langanpätkillä, kasvien haituvilla yms.

Pesiminen: Munii huhtikuussa 2–6 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 11–14 vrk. Pesäpoikasaika yli 14 vrk.

Esiintyminen: Pesimälintuna Etelä- ja Keski-Suomessa viljelyseuduilla ja taajamissa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 10.000–20.000 paria.

Muutto: Päivämuuttaja. Syysmuutto syys–lokakuussa, paluu maalis–toukokuussa. Talvehtii Länsi- ja Keski-Euroopassa sekä Välimeren maissa. Satunnaistalvehtijana Suomessa.

Ravinto: Rikkakasvien siemenet.

Ääni: Kuiva ”dju-djuk”. Laulu eloisaa ja vaihtelevaa viserrystä.

Uhanalaisuus: Elinvoimainen, rauhoitettu.

Koirashempon pää on harmaa, otsa ja rinta punaiset ja selkä kauniin punaruskea. Naaras on vaatimattomamman värinen; siltä puuttuu koiraan kirkkaat värit ja se on alapuolelta ja päästä heikosti pitkittäisviiruinen. Pyrstön ja siipisulkien valkoiset reunat ovat hyviä hempon lajituntomerkkejä. Koivet ovat ruskeat, nokka on ruskea ja alanokka harmaatyvinen. Silmän värikalvo on tummanruskea.

Hemppo on rauhaton ja eloisa. Pariskunta pysyttelee pesimäaikana tiiviisti yhdessä.