Heimo: Särkikalat – Cyprinidae

Samannäköisiä lajeja: karppi, ruutana

Koko: 10–35 cm. (Painoennätys Suomessa 3,5 kg.)

Ulkonäkö: Hopearuutana on korkearuumiinen ja sivusuunnassakin tanakka särkikala, jolla on pitkä selkäevä. Se muistuttaa hyvin paljon ruutanan järvimuotoa. Suomut ovat hieman isommat kuin ruutanalla. Niitä mahtuu kylkiviivalle 27–32 (ruutanalla 31–35). Pyrstöevä on selvemmin lovipäinen kuin ruutanalla.

Väritys: Nimensä mukaisesti hopeanhohtoinen, korkeintaan hieman kellertävä, kun ruutana on selvemmin kullanhohtoinen. Kalaa avatessa löytyy tärkein tuntomerkki: hopearuutanan ruumiinontelon kalvo on musta, kun se ruutanalla on vaalea.

Kutu: Kesällä lämpimään veteen mataliin lahtiin.

Ravinto: Pohjaeläimet.

Levinneisyys ja elinympäristö: Hopearuutana on uusimpia kalalajejamme. Se on alkujaan kotoisin kaukaa idästä (Siperian Amurjoesta), mutta sitä on istutettu paljon pitkin Eurooppaa. Viime vuosikymmeninä laji on levinnyt murtoveteen Baltian rannikolla ja uinut sieltä nyt meidänkin rannikoillemme. Hopearuutanaa on saatu Suomenlahden rannikolta, mm. Helsingin Vanhankaupunginlahdelta ja vuonna 2009 jo Aurajoesta asti. Nyt sitä on havaittu jo Uudenkaupungin korkeudella ja myös Espoon Pitkäjärvellä (joka laskee Espoonlahteen).

Haitallisuusluokitus: Vakiintunut vieraslaji.

Ruutana ja hopearuutana