Heimo: Piikkimonnit – Ictaluridae

Samannäköisiä lajeja: ei Suomessa

Koko: 20–35 cm. (Ennätyskala 0,53 kg.)

Ulkonäkö: Piikkimonnin ensimmäisenä silmään pistävä piirre ovat sen kahdeksan pitkää viiksisäiettä. Omintakeinen piirre on myös rasvaevä, jollainen meillä on yleensä totuttu näkemään vain lohikalojen lahkon lajeilla. Nimensä piikkimonni on saanut rinta- ja selkäevien ensimmäisinä ruotoina olevista vahvoista piikeistä. Suu on leveä ja iho suomuton ja muutenkin olemus on ”monnimainen”.

Väritys: Selkäpuolelta tasaisen oliivinruskea ja vatsapuolelta vaalea. Kyljillä väritys voi olla kirjavampaa.

Kutu: Kutee kesällä. Koiras järjestelee pesän pohjakivikkoon tai uppopuiden suojaan ja houkuttelee sinne useampia naaraita kutemaan.

Ravinto: Pohjaeläimet ja pienet kalat.

Levinneisyys ja elinympäristö: Piikkimonni on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sitä on kotiutettu muutamiin pieniin lampiin Etelä-Suomessa jo 1920-luvulla. Sittemmin sitä on siirretty useampaakin lampeen Etelä-Suomessa. Laji menestyy meillä erityisesti rehevissä pikkulammissa, sillä se sietää huonoja happioloja hyvin. Se on levinnyt myös virtaaviin vesiin ja Suomenlahdestakin sitä on saatu Helsingin ja Haminan väliseltä rannikolta.