Heimo: Särkikalat – Cyprinidae

Samannäköisiä lajeja: seipi, sorva, särki, toutain, turpa, vimpa

Koko: 25–50 cm, 0,5–1,5 kg, harvoin yli 2 kg, ennätys 4,13 kg.

Ulkonäkö: Säyne on pullea, mutta ei kovin korkearuumiinen särkikala. Säyneen ruumis antaa tanakan ja tasapaksun vaikutelman. Pyrstön varsikin on tukeva. Säyne on särkikalaksi nopeakasvuinen ja usein muita särkikaloja kookkaampi. Samannäköinen turpa kasvaa myös isoksi, mutta säyneen kupera otsa, koverapäinen peräevä ja pienemmät suomut erottavat sen turvasta. Suhteellisen pienten suomujen – kylkiviivalla 53–61 – avulla pienenkin säyneen erottaa myös särjestä, sorvasta ja seivistä. Vimmalla ja vielä säynettäkin nopeakasvuisemmalla toutaimella suomut ovat pienemmät tai lähes yhtä suuret kuin säyneellä, mutta molemmilla lajeilla on selvästi pidempi peräevä kuin säyneellä, jolla peräevässä on alle 14 ruotoa. Pään muotokin on näillä kahdella lajilla säyneen päätä pitempi ja terävämpi.

Väritys: Pienenä hopeakylkinen ja tummaselkäinen. Silmä on keltainen. Vatsanpuolen evissä on punerrusta. Kookkaammaksi tullessaan säyne saa kullanhohtoista sävyä kylkiinsä.

Kutu: Kutee pian jäidenlähdön jälkeen matalaan veteen. Säyne hakeutuu mielellään jokiin tai puroihin kutemaan ja kudulle nousu voi olla näyttävää. Myös selkämatalikot ja matalat lahdet kelpaavat. Melskeistä kutua kestää yleensä 3-4 päivää.

Ravinto: Pohjaeläimet, vesikasvit, kookkaampana myös kalat.

Levinneisyys ja elinympäristö: Säynettä esiintyy sisävesissä aina Enontekiön eteläosaan ja Sodankylän pohjoisosiin asti. Sitä on erityisesti isoissa järvissä ja reittivesissä sekä joissa ja puroissa. Merialueella säyne on yleinen etelärannikolla ja lounaisella merialueella. Pohjanlahden rannikolla laji on tavallinen jokien suilla. Säynettä tapaa pienempänä sekaparvissa muiden särkikalojen kanssa. Kookkaampana se vaeltaa pienissä parvissa omia, salaperäisinä pidettyjä reittejään, jotka mahdollisesti ovat säännöllisiä. Säyne suosii kirkkaita ja lämpimiä vesiä, mutta tulee toimeen muunkinlaisissa oloissa. Rehevöitymisestä se kuitenkin tuntuu kärsivän, päinvastoin kuin monet muut särkikalat. Etupäässä virtaavaan veteen kutevana kalana myös säyne on kärsinyt jokien rakentamisesta.

Säyne ja särki