Heimo: Pöllöt – Strigidae

Yleiskuvaus: Muistuttaa lehtopöllöä, mutta isompi ja pitkäpyrstöisempi. Päälaen kaksi vaaleaa pitkittäisjuovaa puuttuvat. Eroaa lapinpöllöstä pyrstön tasaleveiden juovien ja tummien silmien ansiosta.

Koko: Pituus 50–60 cm, siipien kärkiväli 100–125 cm, paino 0,63–1 kg. Naaras hiukan koirasta suurempi.

Pesä: Pesii nyky-Suomessa useimmiten suurikokoisessa pöntössä. Alun perin pesi mieluiten katkenneessa puurungossa (”savupiippu”) sekä petolintujen pesissä.

Pesiminen: Munii maalis–huhtikuussa 2–6 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 27–28 vrk. Pesäpoikasaika noin kuukausi, poikaset lentokykyisiä 5–6-viikkoisina.

Esiintyminen: Pesimälintuna havu- ja sekametsissä lähes koko maassa. Runsain Etelä- ja Keski-Suomessa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 2.500–4.000 paria.

Muutto: Paikkalintu.

Ravinto: Pikkunisäkkäät, linnut.

Ääni Tavallisin soidinhuuto huuhkajamainen, kumea, basso ”huu-hu – vuyhu-hu-vuhu”.

Uhanalaisuus: Elinvoimainen, rauhoitettu.

Viirupöllö on puvultaan vaalean kellanharmaa ja voimakkaasti pitkittäisviiruinen. Laji muistuttaa lehtopöllöä, mutta on pitkäpyrstöinen, suurempi, viiruisempi ja siltä puuttuvat lehtopöllölle tyypilliset päälaen kaksi vaaleaa pitkittäisjuovaa. Viirupöllö muistuttaa myös lapinpöllöä, mutta on erotettavissa siitä pienemmän pään, yksivärisen naaman, tummien silmien sekä pyrstön tasaleveiden juovien perusteella. Viirupöllön koivet ovat höyhenpeitteiset, kynnet ruskeat, nokka keltainen ja silmän värikalvo tummanruskea.

Viirupöllö on ulkonäöltään petollisen lempeä, mutta saattaa olla aggressiivinen poikasia puolustaessaan.

Nuori lintu